Aloittavan työntekijän näkymät ja kuulemat

Uudessa työpaikassa aloittavalta vaaditaan niiiiiin paljon;ahkera,oppivainen,mukautuvainen,ystävällinen ja kaiken kaikkiaan superihminen.

Minulla on nyt kokemuksia kolmesta paikasta.Ensimmäisessä paikassa ahdettiin kaikki mahdollinen pariin päivään ja jo toisena päivänä opastaja alkoi närkästyä,kun aloin sekoittaa eri vaiheita keskenään.Alussa naurettiin ja keskusteltiin suureen ääneen ja esitettiin supertyöntekijän mallia.Esitteli nimeltä kaikki 20 työntekijää ja oletti,että opin kaikki samantien.Opastajalla oli tapana moikata KAIKKI tutut tapaan ” hei Minni” hei Jaakko” ja se toistui päivän mittaan varmaan useita kymmeniä kertoja.Kun olisin halunnut tehdä kunnon ”apinaohjeet” paperille,etten aina epäröisi jotain vaihetta,niin vastaus tuli tiukasti ”et varmana kirjoita” (Epäili varmaan kultaisen sädekehänsä himmentyvän opastajan roolissa,jos joku turvautuisi lunttilappuun)Hän myös tarkkaili kaikkea;onneksi pidin kaiteesta kiinni ylös noustessa,sillä oli kuulemma laittanut joitakin kävelemään uudestaan elleivät ottaneet kaidetukea.

Pari päivää meni,kun tajusin ettei se ollut minun paikkani.Ahdisti eikä saanut nukutuksi.Irtisanomisen myötä yöunet parani.

Toinen kokemukseni oli jo sellainen alusta saakka,että yhteyshenkilöni varoitti,ettei siellä suhtauduta hyvin meikäläisiin eli pitäisi olla neutraali eikä herättää huomiota.Heti huomasin negatiivisen ilmapiirin.Minkäänlaista kunnon opastusta ei tullut vaan saman tien hommiin ja tiuskivia määräyksiä.Minulla on aika paksu nahka,mutta kyllä se koetukselle joutui ilkeillä huomautuksilla,ja jos jotain ojensin,se revittiin kiukkuisesti kädestä.Esimies yritti saada minua jonkun oppiin,mutta niin hänelle vain minun kuulteni tiuskittiin,ettei ehdi ja omat työt kärsii.Tätä vaikeaa aikaa riitti varmaan kuukauden verran.Onneksi joukossa oli muutamia todella ihania työntekijöitä niin nuoria kuin vanhoja,että jaksoin.Ympäristönä voin sanoa sen olleen haastava ja säälin uusia työntekijöitä,koska kuulin jonkun irtisanoutuneen sen takia,kun ei jaksanut huonoa kohtelua.

Luulin,että näin kypsällä iällä ei enää tarvitsisi kärsiä työpaikkakiusaamista.Esimiehet tuntuivat olevan välillä ihan pihalla. Yksi työntekijä terrorisoi siellä pamauttamalla ja kolistelemalla tahallisesti kaikki tavarat käsistään sellasella metelillä,että moni vakituinenkin mietti miksei siihen puututa.Ei se mukavaa ole,kun korvat soi,kun joku paukauttelee raskaita esineitä vieressä.Ja huutava kiroileva kielenkäyttö.Välillä mietin,ettei niillä varmaan ole työsuojeluvaltuutettua paikan päällä?Työni tein todella hyvin,pidin niukat tauot ja sain kehuja,mutta vuokratyöntekijänä minua ei arvostettu.Töihin kutsuttiin soittamalla samana aamuna tai tekstaamalla.Taloudellisesti se ei kannattanut ja tuntui kuin olisi pitänyt olla aina valmiina,että JOS kutsu tulisi…

Onneksi pääsin kolmanteen ja vakituiseen työpaikkaan,jossa on ollut alusta saakka hyvä opastus ja perehdytys.Iloinen kannustava ilmapiiri,vaikka työ on hektistä,raskastakin.Työympäristöllä on väliä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentointi on suljettu.

css.php