Liikunnan ilot ja surut

On ihanaa kuntoilla!Rakastan aikaisia aamuja,kun on hiljaista eikä juurikaan liikennettä.Lähden ilomielin ulos koiran kanssa juoksukävelemään tai tekemään pitkiä kävelyreissuja eri puolille asuinpaikkaani.Nuoruudesta asti olen kävellyt paljon,sillä siten tutustuu parhaiten ympäristöönsä ja löytää uusia metsäreittejä.Vantaalla asuessani saatoin kävellä Tikkurilasta Korsoon tai Korsosta Keravalle.Junalla pääsi tarvttaessa takaisin.

Ongelmani ovat aina olleet kengät,lenkkitossut tai ihan mitkä vaan.AINA saan rakkuloita.Ikävintä on se,etten raaski luopua muutaman kerran käytetyistä lenkkareista ja huomaan pian käyttäessäni niitä uudestaan miksi olisi pitänyt heittää ne pois.Nytkin olen onnistunut saamaan rakkulat jalkasyrjään.Paranemisprosessi on tosi pitkä ja laastareita kuluu.

Ihmettelen miten polveni ovat vielä kunnossa,koska tapanani on kaatua suoraan polville,jos kompastun.On talvi tai kesä,niin polville romahdan.Eilen innostunut koira kamppasi minut juostessani ja yritin väistää onnistumatta.Taas on polvet ruhjeilla,mutta onneksi pystyn taivuttamaan niitä.

Olkapää on reistannut vuosia.Keskiraskastyö vaatii veronsa,mutta ainoastaan harmittaa,että punnerrukset ja kahvakuulailu ei onnistu täydellisesti.

Kyllä minä tästä vielä kohennun,kun alkaa säännölliset työt ja mielikin kohenee.

Kommentointi on suljettu.

css.php